Sunnuntaina tuli sellainen olo.
Se olo.
Mä en voi kuvailla, kuinka paljon sattuu
valita tekohymyn ja itsensä tappamisen väliltä.
Ja se, ettei kukaan ymmärrä täysin,
mitä mä käyn läpi,
ei todellakaan auta mua.
Oon rakastunut yhteen tyttöön.
Rakastunut.
Mutta tuskin siitä mitään tulee,
ei se musta voi välittää,
ainakaan enemmän kuin kenestäkään muusta.
Mutta mä oon oikeasti rakastunut siihen.
Ja mua pelottaa tää ihan älyttömästi,
että joku ihminen, jolla on kaikki mahdollisuudet
mun särkemiseen, on mun onnen lähde.
Koska mulla on hyvä olla sen kanssa.
